Tapahtumat

Pikkujoulut ovat olennainen osa suomalaista juhlaperinnettä, ja ne tarjoavat mahdollisuuden rentoutua ja juhlia ystävien, työtovereiden ja perheen kanssa ennen varsinaisia joulupyhiä. Mutta mistä tämä perinne on saanut alkunsa, ja miten se on kehittynyt vuosikymmenten aikana? Pikkujoulujen juuret ulottuvat 1800-luvun lopulle, jolloin Suomen ylioppilaskunnat ja opiskelijajärjestöt alkoivat järjestää omia joulukauden juhliaan. Näitä juhlia kutsuttiin aluksi "pieniksi jouluksi" (ruotsiksi "lilla jul"), mikä oli viittaus siihen, että ne järjestettiin ennen varsinaista joulua. Pikkujoulujen tarkoituksena oli virittäytyä joulun tunnelmaan ja tarjota mahdollisuus juhlia ystävien kanssa ennen kotiin lähtöä joulunviettoon. Pikkujoulut eivät kuitenkaan olleet heti niin railakkaita juhlia kuin nykyisin. 1900-luvun alussa ne olivat melko…

1990-luku oli värikäs vuosikymmen, joka toi mukanaan suuria muutoksia niin teknologiassa, muodissa kuin populaarikulttuurissa. Se oli aikaa, jolloin maailma näki kylmän sodan päättymisen, internetin nousun ja uudenlaisen globaalin yhteisöllisyyden synnyn. Suomessa elettiin lamavuosien vaikutusten keskellä, mutta myös uuden, teknologisen aikakauden kynnyksellä. 90-luvulla teknologia otti suuria harppauksia. Matkapuhelimet yleistyivät, ja henkilökohtaiset tietokoneet löysivät tiensä yhä useampaan kotiin. Internetin käyttöönotto mullisti tavan, jolla ihmiset kommunikoivat ja hankkivat tietoa. Sähköpostista tuli tärkeä työväline, ja pikaviestimet, kuten ICQ, toivat uudenlaisen tavan pitää yhteyttä ystäviin. Populaarikulttuurissa 90-luku oli ikoninen. Musiikkimaailmassa grunge, hip hop ja eurodance hallitsivat radiokanavia. Nirvanan, Spice Girlsin ja Dr. Dren kaltaiset artistit…

Souvarit on suomalainen tanssi- ja iskelmämusiikin legendaarinen yhtye, joka on ilahduttanut yleisöä jo vuosikymmenien ajan. Tämä Lapista kotoisin oleva yhtye on tehnyt itselleen nimen tarjoamalla unohtumattomia tanssikokemuksia ja vahvoja tunteita musiikkinsa kautta. Yhtyeen tarina alkaa 1970-luvulta, jolloin tanssilavakulttuuri oli Suomessa voimissaan ja Souvarit oli eturintamassa tuomassa pohjoisen karua kauneutta ja tunnelmallisia säveliä kansan keskuuteen. Souvarit tunnetaan erityisesti kappaleistaan, joissa yhdistyvät Lapin luonnon mystiikka, elämän eri tunnot ja syvät tarinat. Heidän musiikkinsa on saanut vaikutteita perinteisestä tanssi- ja iskelmämusiikista, mutta mukana on myös Lapin kansanmusiikin elementtejä. Laulut kuten "Naarmuja sydämessä", "Kesän lapsi" ja "Lumiperhonen" ovat tulleet osaksi suomalaisten kollektiivista muistia. Erityisesti…

OkuFestin iltabileet on Vanhalla Pajalla ja pääesiintyjänä on Osmo´s Cosmos. Osmo's Cosmos on suomalainen yhtye, joka soittaa glam rock-hengessä pääosin 1970-, 1980- ja 1990-luvun ulkomaisia ja kotimaisia hittejä. Tuorein albumi "Half 'N' Half" on vuodelta 2021, jossa puolet on omia kappaleita ja puolet cover-versioita. Levyltä oma biisi "Hauskaa" valittiin samana vuonna ilmestyneen Renny Harlinin ja Markus Selinin "Luokkakokous 3 - Sinkkuristeily" -elokuvan tunnusbiisiksi. Vuonna 2022 Osmo's Cosmos teki Suomen jääkiekkomaajoukkue Leijonille tsemppibiisin "Voimaa", josta julkaistiin myös englanninkielinen versio "Power". Biisit löytyvät videona bändin YouTube Osmo's-TV -kanavalta, josta löytyy myös bändin muu videotuotanto. Yhtyeen perustajajäsenet Pete Kiisseli ja Ville Soininen omistavat…

Moni suomalainen yllättyy huomatessaan, että filippiiniläinen ruoka ei ole kovin “aasialaista” , vaan maustettu vain suolalla ja pippurilla niin kuin suomalainenkin kotiruoka. Ruokaa ei myöskään syödä puikoilla, vaan tavallisimmin lusikalla ja haarukalla – tai perinteisesti käsin. Keitetty riisi (kanin) on aterian perusta ja siihen lisätään hiukan jotakin suolaista, tukevampaa pääruokaa “särpimeksi” tai “höysteeksi” (ulam). Saarivaltion kansan enemmistö syö riisin höysteeksi tavallisesti joko kalaa kuivattuna tai kypsennettynä tai muita meren antimia, kuten mustekaloja, rapuja ja simpukoita. Perusruokiin kuuluvat nykyisin myös riisinuudelit, joista ateria valmistuu nopeammin kuin riisistä. Kana on arkipäivän lihaa ja porsas juhlaruokaa. Muiden kasvien kuin riisin osuus aterioilla on…

Äitienpäivä on vakiintunut toukokuun toiseen sunnuntaihin. Äitienpäivän vietto alkoi Yhdysvalloista 1905, kun Anna Jarvisin äidin kuolema sai Jarvisin ajattelemaan, ettei yhteiskunta ottanut huomioon äitien asemaa riittävästi. Jarvisin ehdotuksesta järjestettiin muistojuhla kaikille äideille Andrewsin metodistikirkossa toukokuussa 1907. Seuraavana vuonna, 10. toukokuuta 1908 vietettiin ensimmäistä ”virallista” äitienpäiväjuhlaa Philadelphiassa. Kuusi vuotta myöhemmin, 1914 Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi. Äitienpäivää vietettiin Suomessa ensimmäisen kerran 7. heinäkuuta 1918, mutta vain paikoittain maaseudulla. Äitienpäivän toi Suomeen aikoinaan kansakoulunopettajana ja kansanedustajana toiminut Vilho Reima. Seuraavana vuonna juhlittiin jo laajemmin syyskuun toisena sunnuntaina ja  vuonna 1927 äitienpäivä siirrettiin nykyiselle paikalleen. Äitienpäivä vahvistettiin viralliseksi liputuspäiväksi 1947.…